Korona jättää pysyviä muutoksia kaupunkilaisten liikkumiseen, uskoo liikenteen tutkija

Lisännyt Whim • Kesäkuu 21, 2021

Korona-pandemia vähensi joukkoliikenteen matkustajamääriä ja toi mukanaan pyöräilybuumin. 

Helsinkiläinen Roberto Barbato on vastikään palannut työhönsä hotellin vastaanottoon koronan aiheuttaman pitkän lomautusjakson jälkeen. Samalla hän on hankkinut jälleen julkisen liikenteen kausilipun päivittäisiä työmatkoja varten.

– Asun Jätkäsaaressa, josta liikun töihin ja harrastuksiin yleensä ratikalla, hyvällä säällä myös polkupyörällä. Lomautuksen aikana liikkumistarpeeni kuitenkin vähenivät huomattavasti ja tarvitsin lähinnä yksittäisiä matkalippuja, Barbato kertoo.

Barbaton tavoin monen muunkin kaupunkilaisen liikkumistarpeet ovat vähentyneet ja liikkumisen tavat muuttuneet. Moni on esimerkiksi jäänyt etätöihin, jolloin merkittävä osa päivittäisistä työmatkoista on jäänyt tekemättä. 

Whim on vastannut tilanteeseen tuomalla palveluunsa joustavammat lipputyypit. Kymppilippu, eli kymmenen etukäteen maksetun HSL-matkan sarjalippu, sopii kaupunkilaiselle, joka ei tarvitse kausilippua päivittäiseen matkustamiseen, mutta haluaa kuitenkin liikkua joustavasti. Sarjalippu varmistaa, että puhelimessa on aina tarpeen tullen valmiiksi maksettu matkalippu.

Mutta miten korona on vaikuttanut kaupunkilaisten liikkumiseen? Entä mitkä muutoksista jäävät pysyviksi tavoiksi?

Etätyö vähentää päivittäisiä matkoja

Työmatkat ja kaikki työhön liittyvä asiointi on vähentynyt merkittävästi, ja iso kysymys on, mitkä näistä matkoista jätetään tekemättä myös koronan jälkeen – näin toteaa Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkija, lehtori Markus Pöllänen.

– Tekevätkö ne, jotka eivät ole ennen koronaan tehneet lainkaan etätöitä, tulevaisuudessa esimerkiksi päivän viikossa töitä kotoa käsin? Onko töitä, jotka siirtyvät kokonaan etänä tehtäviksi? Näitä kysymyksiä yrityksissä pohditaan nyt.

Pöllänen näkee koronan vauhdittaman etätyön ja digiloikan myönteisenä kehityksenä kestävän liikenteen näkökulmasta. Henkilöliikennetutkimusten mukaan suomalaiset tekevät keskimäärin kolme matkaa vuorokaudessa. Jos etätyö ja  virtuaaliset tapaamiset korvaisivat tulevaisuudessa osan matkoista, se vähentäisi etenkin aamu- ja iltapäiväruuhkia. 

– Tämä aika on todistanut, miten nopeasti ihmiset ovat valmiita sopeuttamaan käyttäytymistään tarpeen vaatiessa. Jos haluamme olla hiilineutraaleja, tai jopa hiilinegatiivisia seuraavien parin vuosikymmenen aikana, tämä on hyvä signaali, Pöllänen sanoo. 

Pyöräilybuumi vauhdittaa panostuksia pyöräilyinfraan

Kun Barbato laittoi julkisen liikenteen kausilipun viime keväänä tauolle, hän osti tilalle oman polkupyörän. Nyt pyörä on säiden salliessa käytössä lähes päivittäin.

– Käytin aikaisemmin paljon kaupunkipyöriä, mutta viime kesänä aloin pyöräillä paljon enemmän ja totesin, että voisi olla aika hankkia oma, kevyempi fillari. Pyöräillessä saan samalla liikuntaa ja raitista ulkoilmaa, Barbato sanoo.

Jos julkisen liikenteen käyttö onkin pandemia-aikana vähentynyt, pyöräily sitä vastoin on kasvattanut suosiotaan. Koronan vauhdittama pyöräilyinnostus näkyy jo pyörä- ja varaosapulana, ja moni pyöräliike myy nyt ei-oota.

– Erityisesti sähköpyörissä nähtiin viime kesän aikana oikea läpimurto. Sähköpotkulaudat puolestaan ehtivät saada vahvemman jalansijan jo ennen koronaa. Niiden käytössä oli pieni notkahdus tiukimpien koronarajoitusten aikaan, mutta nyt paluu kasvu-uralle on nopeaa, Pöllänen sanoo.

Pölläsen mukaan koronalla on ollut pyöräilyn edistämisen näkökulmasta positiivisia vaikutuksia. Maailmalla on nähty esimerkkejä siitä, kuinka kaupungit ovat alkaneet pyöräilybuumin seurauksena voimakkaammin kehittää pyöräilyinfrastruktuuriaan. On kokeiltu esimerkiksi autokaistojen varaamista pyöräilijöiden käyttöön.

– Suomessakin on ollut jo pidempään ihan hyvää virettä pyöräilyn kehittämisessä. Nyt kun pyörillä liikkuminen tästä vielä lisääntyy, myös paine kehittää infraa varmasti kasvaa.

Terveysturvallisuus tuli julkisiin liikennevälineisiin

Negatiivisesti korona on vaikuttanut erityisesti joukkoliikenteeseen, kun vähentyneet käyttäjämäärät ovat pienentäneet lipputuloja. Kaupungeissa pohditaan, kuinka pystytään turvaamaan yhtä kattavat joukkoliikennepalvelut myös tulevaisuudessa.

– Toki valtio on tukenut joukkoliikenteen järjestäjiä, mikä on kattanut osan tappioista, mutta rahoitus on jatkossa valtava haaste.  Etenkin, kun julkinen talous on muutenkin velkaantunut, Pöllänen sanoo. 

 Nyt puhutaan paljon vihreästä elvytyksestä, ja Pöllänen uskoo, että esimerkiksi sitä kautta kestävälle liikenteelle voisi olla tarjolla rahoitusta. 

Uutena asiana korona on tuonut joukkoliikenteen suunnitteluun mukaan terveysturvallisuuden käsitteen.

– En usko, että meillä tulevaisuudessakaan suunnitellaan sellaista joukkoliikennejärjestelmää, jossa olisi lähtökohtaisesti turvavälit. Maskit sen sijaan saattavat olla jatkossakin joissakin tilanteissa käytössä myös meillä Suomessa, ja terveysturvallisuus jää käsitteenä varmasti elämään suunnittelijoiden työhön, Pöllänen sanoo.

Roberto Barbato ei ole huolissaan julkisten liikennevälineiden terveysturvallisuudesta, vaan odottaa jo, että pääsee kesän tullen liikkumaan entistä vapaammin.  

– Julkinen liikenne on pääkaupunkiseudulla järjestetty todella hyvin, ja esimerkiksi ratikoissa on mielestäni todella turvallista ja hygieenistä matkustaa. Aion varmasti käyttää liikkumisen palveluita runsaasti tulevaisuudessakin.