Joukkoliikenne on Suomessa maailman kärkitasoa. Liikkuminen on turvallista ja selkeää kaikkina vuodenaikoina. Myös säännöllisyys ja kulkuneuvojen siisteys ovat asioita, joita matkustajat arvostavat.
Liikkumisen rakennemuutos tapahtui Suomessa muuta Eurooppaa myöhemmin. 1970-luvulla kaupunkisuunnittelua ohjasi vahvasti yksityisautoilun yleistyminen. Viime vuosikymmeninä julkista liikennettä on ryhdytty kehittämään erittäin vahvasti, jotta hiilidioksidipäästöjä saadaan laskettua ja kaupunkien solmukohtia purettua.
Nykyään julkista liikennettä pystyy hyödyntämään ympäri Suomen ja suurimmissa kaupungeissa käytössä on useampia liikennevälineitä. Mutta minkälainen joukkoliikenne Suomessa oli ennen?
Raitioliikenne Suomessa – Tampereen ratikka tervetullut lisä
Vuosien saatossa raitioliikennettä on ollut Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Myös Viipurissa oli toiminnassa raitioliikenne 1900-luvun alkupuolella.
Ensimmäinen sähköllä toimiva raitiotie otettiin käyttöön Turussa 1900-luvun alussa. Suosituimmillaan raitiotie oli Turussa 1940-luvulla. Raitioliikenne lopetettiin vuonna 1972, jolloin linja-autot ottivat päävastuulleen Turun julkisen liikenteen.
Raitioliikenteen paluuta Turkuun on suunniteltu useampaan otteeseen 2000-luvulla. Uudenlaisen pikaraitiojärjestelmän on arvioitu maksavan yli 420 miljoonaa euroa. Suunnitelmaa pidetään mahdollisena toteuttaa, mutta kysymyksiä on herättänyt projektin rahoittaminen. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan pikaraitiojärjestelmän pitäisi valmistua Turkuun vuonna 2029.
Helsingissä raitioliikenne on kuulunut katukuvaan yli sata vuotta. Pääkaupungin raitiolinjaverkostoa käyttää vuosittain lähes 57 miljoonaa matkustajaa ja käytössä on 11 eri linjaa.
Raitioliikenteen uusin tulokas löytyy Tampereelta. Elokuussa 2021 aloitettiin raitioliikenne Tampereella kahdella eri linjalla. Nimellä Tampereen Ratikka tunnettu järjestelmä sisältää tällä hetkellä 28 pysäkkiä. Vuoteen 2024 mennessä pitäisi valmistua projektin toinen vaihe, joka tulee laajentamaan Tampereen Ratikan toimintasädettä entisestään. Tampereen joukkoliikenne on nykypäivänä monipuolinen ja tehokas.
Junaliikenne Suomessa – Kehärataa pitkin lentokentälle
Junat aloittivat liikennöinnin Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäinen ratayhteys aukesi Helsingin ja Hämeenlinnan välille.
Ensimmäiset veturit olivat höyrykäyttöisiä. Junat olivat vain hieman hevoskyytiä nopeampia, maksiminopeuden ollessa noin 25 kilometriä tunnissa.
Vuosien saatossa junat ovat muuttuneet energiatehokkaammiksi, vähemmän saastuttaviksi sekä merkittävästi nopeammiksi. Myös rataverkko on monipuolistunut. Nykypäivänä rataverkon pituus Suomessa on noin 6000 kilometriä.
Yksi viime vuosien merkittävimmistä uudistuksista junaliikenteessä on ollut Kehärata. Tämä vuonna 2015 valmistunut raideosuus yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan. Uusi raideosuus avasi myös junayhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle, joka on ollut matkailun kannalta merkittävä uudistus.
Pääkaupunkiseudun metro – juhlavuosi Helsingissä
Metro on Suomen nopein ja tiheimmin kulkeva liikenneväline. Vuosi 2022 on metrolle juhlavuosi, sillä tuolloin tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingin metron avautumisesta.
Matkustajaliikenne Helsingin metrossa alkoi 1.6.1982 välillä Rautatientori–Itäkeskus. Uusia pysäkkejä avattiin tasaiseen tahtiin 1900-luvun loppupuolella. Uusin Helsingin metropysäkeistä sijaitsee Kalasatamassa ja se avattiin vuonna 2007.
Monille saattaa tulla yllätyksenä, että myös Munkkivuoresta löytyy metroasema, joka ei kuitenkaan ole käytössä. 1960-luvulla Munkkivuoren ostoskeskuksen yhteyteen suunniteltiin metroasemaa, joka olisi tarjonnut raideyhteyden Helsingin keskustaan. Vielä nykypäivänäkin on epäselvää miksi projektia ei viety loppuun.
Vuoteen 2017 asti metro liikennöi vain Helsingin alueella. Länsimetron avauduttua metrorata laajeni Espoon puolelle, nostaen samalla pysäkkien määrän 25:een. Tällä hetkellä metrolla on mahdollista kulkea aina Matinkylästä Vuosaareen ja Mellunmäkeen asti.
Miltä joukkoliikenne näyttää tulevaisuudessa?
Suomen joukkoliikenne on kehittynyt valtavasti vuosien saatossa, mutta kehitys ei ole suinkaan pysähtynyt. Ympäri Suomen on suunnitteilla suuria projekteja, joiden avulla julkisen liikenteen toimivuutta pyritään parantamaan entisestään.
Helsinkiin on suunniteltu 1990-luvulta lähtien niin sanottua Pisararataa. Projektin nimi tulee suunnitellun radan muodosta. Pisararata tulisi kulkemaan Helsingin keskustan alla ja sitä hyödyntäisi lähijunat. Pisararadan tavoitteena on vapauttaa kapasiteettia kaukojunavuoroille sekä helpottaa liikkumista Helsingin keskusta-alueella. Lopullista rakentamispäätöstä projektista ei vielä ole tehty.
Toinen merkittävä hanke pääkaupunkiseudulla on Raide-Jokeri, jonka rakennustyöt ovat käynnissä. Raide-Jokeri tulee olemaan pikaraitiolinja Itäkeskuksen ja Keilaniemen välillä. Uusi raideyhteys tulee korvaamaan Helsingin vilkkaimmin liikennöidyn bussilinjan numero 550. Kokonaisuudessaan Raide-Jokeri tulee sisältämään 34 pysäkkiparia ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2024.
Myös pääkaupunkiseudun metroverkosto laajenee. Länsimetron toisen vaiheen odotetaan valmistuvan vuonna 2023, jolloin metroverkosto kasvaa viidellä uudella asemalla. Metron läntinen päätepiste tulee sijaitsemaan Kivenlahdessa.
Itärata on rakennusprojekti, jonka arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla. Itärata tulee kulkemaan Helsingistä itään ja se tulee yhdistämään suuren osan Itä-Suomea nopeiden yhteyksien piiriin. Lopullista reittiä ei ole vielä päätetty, mutta toteutuessaan Itärata helpottaa kulkemista itäisestä Suomesta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Pietariin.
Maailmanlaajuisestikin merkittävä rakennusprojekti on Helsinki–Tallinna-rautatietunneli. Toteutuessaan tunneli yhdistäisi Suomen rautatiet Baltiaan ja tätä kautta koko Keski-Eurooppaan.
Julkisen liikenteen merkitys ja rooli ihmisten elämässä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Kaupunkien väkiluvun kasvu ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen ovat suurimpia syitä, minkä vuoksi julkista liikennettä tulee kehittää jatkuvasti.
Erilaiset julkiseen liikenteeseen liittyvät rakennushankkeet sekä Whimin kaltaiset palvelut tekevät arjesta sujuvampaa.
Whimin avulla liikut helposti ja ympäristöystävällisesti ympäri Suomen. Lataa sovellus puhelimeesi ja lähde tutustumaan esimerkiksi Länsimetroon. Uusien pysäkkien yhteydestä löytyvät esimerkiksi Suomen pisimmät rullaportaat. Mutta tiedätkö miltä pysäkiltä nämä löytyvät?
Pysy ajan tasalla kaupunkiliikkumisen uutuuksista, eduista ja parhaista vinkeistä Whimin somekanavissa.
Facebook: https://www.facebook.com/whimappFI
Instagram: https://www.instagram.com/whim_app/?hl=fi
Twitter: https://twitter.com/whimappfi
LÄHTEITÄ:
https://www.discoveringfinland.com/fi/matkustus/joukkoliikenne/
https://kaupunki-innovaatiot.fi/julkinen-liikenne-suomen-suurimmissa-kaupungeissa/
https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/liikenne-suomessa
https://www.kaupunkiliikenne.net/Turku/tkuhistoria.html
https://www.hel.fi/hkl/fi/raitiovaunulla/
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/junat
https://www.hel.fi/hkl/fi/metrolla/
https://vayla.fi/pisara
Share
