Kun Joutsiniemen perheen auto hajosi, uutta ei enää ostettu tilalle. Viisihenkisen lapsiperheen arki kuluu töissä, koulussa, harrastuksissa ja retkillä – sekä pyörän selässä, julkisissa ja vuokra-auton kyydissä. Millaista on lapsiperheen elämä ilman omaa autoa?

Perheen autoa kutsuttiin rättisitikan sijaan jättisitikaksi, sillä sinne piti mahtua viisihenkinen perhe, turvaistuimia ja lastenvaunut. Vuoden 2019 alussa auto hajosi. Perheen äidille Saima Joutsiniemelle ja hänen puolisolleen heräsi ajatus, jota oli punnittu jo jonkin aikaa. Mitä jos uutta autoa ei ostettaisi tilalle?

Joutsiniemi oli jo hankkinut sähköpyörän ja kulki sillä töihin. Mies puolestaan oli ollut ahkera ympärivuotinen työmatkapyöräilijä jo pitkään. Kumpikaan perheen vanhemmista ei tarvinnut autoa päivittäisiin työmatkoihin, joten se jäi usein seisomaan kotipihaan Helsingin Oulunkylään.

– Toistaiseksi ei näytä siltä, että olisimme palaamassa oman auton omistamiseen, Joutsiniemi kertoo. Nelikymppisen Joutsiniemen perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 6-, 8- ja 10-vuotiaat lapset.

Perhe kulkee kouluun, töihin ja harrastuksiin

Joutsiniemen työmatka on noin seitsemän kilometriä suuntaansa. Työ farmasian alan konsulttifirmassa vie toisinaan asiakastapaamisiin tai koulutustilaisuuksiin, joihin Joutsiniemi kulkee mielellään fillarilla tai julkisilla. Pyörällä säästyy parkkipaikan etsimiseltä, ja sadevarusteiden alta paljastuvat siistit vaatteet.

Kouluikäiset lapset taittavat koulumatkansa kävellen tai pyörällä. Yksi lapsista siirtyy syksyllä kauemmas kouluun, jonne hän alkaa kulkea bussilla. Kuopus oli neljä, kun omasta autosta luovuttiin. Joutsiniemen mukaan lasten ikä helpotti päätöstä, sillä sylilasten kanssa tilanne olisi ollut erilainen.

– Sanoisin, että perheemme on aika liikkuvainen. Osittain varmasti siksi, että kun on kolme lasta, joilla kaikilla on harrastuksia, ja me aikuisetkin harrastamme, pelkästään siitä kertyy tekemistä. Jonkin verran retkeilemme, mökkeilemme ja näemme ystäviä.

On koripallo, uimakoulu, ilmaisutaitokerho, rumputunnit ja tietenkin partio. Joutsiniemi on itsekin päätynyt koripallon alkeiskurssille, ja puoliso pelaa vesipalloa. Viikossa ei juuri ole sellaista iltaa, jolloin kenelläkään ei olisi harrastuksia.

Perheen liikkumiselle onkin Joutsiniemen mukaan olennaista, että hänen oman pyöränsä lisäksi ostettiin myös sähköllä kulkeva tavarapyörä.

– Myyjä kehui sen olevan sähköpyörien Rolls-Royce. Sillä kuskaamme lapsia harrastuksiin ja kaverisynttäreille ja käymme kaupassa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että liikkumisen pitää olla miellyttävää ja mukavaa.

Laina- tai vuokra-autolla pelireissuille ja retkille

Perheen liikkumisyhtälöä helpottaa myös se, että Joutsiniemen vanhemmat asuvat lähellä. Jos lapsilla on korispeli aikaisin sunnuntaiaamuna tai pitkän matkan päässä, isovanhempien autoa voi tarvittaessa lainata.

– En halua olla niin absolutisti, etten sallisi auton käyttöä itselleni lainkaan. Meille on ratkaisevaa, että voimme helposti lainata vanhemmiltani autoa.

Jos viikonloppuun mahtuu harrastuksista vapaa päivä, se kuluu usein retkeillessä. Myös silloin perhe saattaa lainata autoa tai vuokrata sellaisen Whimin kautta. Monet kaupunkikohteet saavuttaa toki pyörällä tai julkisillakin. Vanhemmat ottavat pyörät metroon, jäävät Espoossa pois ja polkevat rantaraitin kautta kotiin. Lasten kanssa hypätään junaan, pyöräillään Helsingin Eiranrantaan ja otetaan lautta Pihlajasaareen.

Joutsiniemi uskoo, että autottoman arjen kokeilu vaatii pienen töytäyksen, kuten hajonneen auton. Vasta autosta luopumisen jälkeen huomasi, miten hyvät yhteydet Oulunkylästä julkisilla ovatkaan tai miten jotkut matkat saattavat pyörällä taittua autoa sutjakkaammin.

Arjen pyörittäminen vaatii suunnitelmallisuutta

Ensimmäisenä vuonna vanhemmat tilastoivat tarkkaan, paljonko autovuokriin kului rahaa. Vuosikustannus oli noin 2500 euroa. Se piti sisällään kahden kuukauden kesäauton, kuukauden autovuokran joulun aikaan, pari viikonloppua keväällä ja pari syksyllä.

– Totesimme heti, että kesälomalla tarvitsemme autoa. Joulun aikaan olimme viikon Vierumäellä, jonne tarvittiin sukset mukaan. Joulun pyhinä autoa hyödynnettiin myös, kun veimme lahjoja sinne tänne.

Suunnittelua lapsiperheen elämä ilman omaa autoa toki vaatii. Silloin kun vuokra-auto on käytössä, viikonloppuun yhdistetään muitakin menoja. Korispelin lisäksi perhe käy ystävillä, joiden luota kotiin olisi illalla hankala päästä. Jos Ikeasta tai rautakaupasta tarvitsee jotain, se hoidetaan saman viikonlopun aikana.

Joutsiniemen isä on hakenut 10-vuotiaan lapsenlapsen maanantai-illan myöhäisistä harjoituksista. Näin saattaisi olla, vaikka perheellä olisi omakin auto, sillä samaan aikaan Joutsiniemen puoliso on omissa treeneissään ja hän itse laittaa kahta nuorempaa lasta kotona nukkumaan.

– Ilman autoa kaikkea täytyy suunnitella vähän etukäteen. Se ei ole kuitenkaan todellakaan vain huono asia, Joutsiniemi sanoo.

Vapautta mukavuudesta tinkimättä

Joutsiniemelle autottomuus on merkinnyt vapautta. Ei tarvitse vaihtaa talvirenkaita, käyttää autoa huollossa tai maksaa varaosista. Kun perhe vuokraa auton, se on taatusti toimiva, uusi ja siisti. Joutsiniemi ei ole koskaan kokenut auton omistamista ehdottomaksi, eikä värillä tai merkillä ole periaatteessa väliä.

– Suhtaudun autoon hyödykkeenä, jonka palveluja tarvitsen päästäkseni paikasta a paikkaan b. Yhteisomistajuuden idea viehättää minua todella paljon. Odottamattomien tarpeiden iskiessä auttaisi, jos yhteiskäyttöautopalvelut olisivat nykyistä paremmin Oulunkylässä saatavilla, Joutsiniemi kertoo.

Hän kokee, että kokeilemalla viisastuu, eikä kokeiluunkaan tarvitse suhtautua liian ehdottomasti. Vaikka perheellä ei ole omaa autoa, se ei tarkoita, etteikö sellaista voisi koskaan enää hankkia. Ilmastoasiat painavat Joutsiniemen valinnoissa, mutta hän ei koe perheen luopuneen mukavuudesta.

Joutsiniemen on jopa yllättänyt se, miten lapset ovat sopeutuneet valittuun malliin. Mentiin sitten bussilla tai pyörällä, se on tavallinen tapa liikkua. Vaikka mummolan auto oli pihassa, yksi lapsista valitsi mennä uimakouluun pyörällä. Uimahallilla auto olisi pitänyt jättää paljon pyörää kauemmas ja kävellä, lapsi perusteli.

– Pidän todella paljon hetkistä, kun vien lasta tavarapyörällä harrastuksiin ja juttelemme matkalla. Kun vein keskimmäistä lasta tanssiharrastukseen junalla, matka vei samat 40 minuuttia kuin autollakin. Ehdimme tehdä läksyt, syödä välipalan ja jutella kaikki kuulumiset läpi, Joutsiniemi kertoo.

Vuokra-autoista on tullut lapsille odotettu hupi. Perheen kesken vitsaillaan, onko vuokra-auto taas harmaa, niin kuin ne useimmiten ovat. Jonkin aikaa sitten lapset yllätti komea, sininen auto.

Share