Tulevaisuudessa liikkumisen halutaan olevan kätevää, hauskaa tai halpaa – Toistaiseksi juuri hinta on määrännyt sen, ettei Hanna Angelvuolla ole omaa autoa

Nuoret lykkäävät ajokortin hankkimista isoissa kaupungeissa, ja yksityisautoilun kasvu hidastuu hiljalleen. Liikenteen tulevaisuudessa siintävät robottitaksit, matkaketjut ja ympäristöystävälliset autot. Tulevaisuudentutkimuksen professorin mukaan liikkuminen muuttuu kuitenkin hitaasti.

Kyllä autoa on osattava ajaa. Se oli täysi-ikäisyyden kynnyksellä perusperiaate. Ajokortin hankkiminen oli myös hieno juttu, kuin aikuistumisen merkki. Kaikki perheen lapset, myös 18-vuotias Hanna Angelvuo, säästivät rahat autokouluun itse, mikä teki siitä ylpeyden aiheen.

Nyt helsinkiläinen Angelvuo on 30-vuotias, eikä hän ajokortista huolimatta ole vielä omistanut autoa. Suurin syy on taloudellinen, sillä etenkin nuorempana auton hankkiminen oli yksinkertaisesti liian kallista. Toisaalta Vantaalta kotoisin oleva Angelvuo on tottunut liikkumaan julkisilla. Koska hän asuu nykyisin Helsingin ydinkeskustassa, tarvitsee autoa oikeastaan aika harvoin.

– Ajattelemme sitä mieheni kanssa säästön kannalta. Niin kauan kuin omaa autoa ei ole, me säästämme. Olen freelance-meikkitaiteilija ja kauneuden alan yrittäjä. Jos kuvaukset ovat pääkaupunkiseudulla, matkan helppoudesta ja säästä riippuen valitsen joko julkiset tai taksin, Angelvuo kertoo.

Välillä Angelvuon työkeikat ovat viikonloppuisin tai aikaisin aamulla. Työvälineitä pitää kantaa matkalaukullisen verran, eikä laukku julkisissa meinaa pysyä paikoillaan. Viereiselle penkille sitä ei kehtaa ottaa, sillä se veisi kanssamatkustajan paikan.

– Huonolla säällä ei tule töissä mieleenkään käyttää julkisia. Whimin kautta taksien käytössä on sekin hyöty, että vaikka matkanteko hidastuisi ruuhka-aikaan, hinta on aina korkeintaan kympin, Angelvuo sanoo.

Kaupunkilaisnuoret lykkäävät ajokortin hankkimista

Jos Angelvuo täysi-ikäistyisi tänä päivänä, hän ei välttämättä pitäisi ajokorttia samanlaisena itsestäänselvyytenä kuin vuosia sitten. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professorin Petri Tapion mukaan ajokortti ei enää ole aikuistumisen merkki siinä määrin kuin ennen.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan Helsingissä enää vain noin kolmannes 18-vuotiaista hankkii ajokortin. Vaikka tilastoissa pääkaupunkiseudun nuoret erottuvat muusta maasta, Tapion mukaan sama ilmiö näkyy myös muissa opiskelukaupungeissa.

– Ajokortin hankkimista lykkäävät erityisesti nuoret naiset. Jos elää kaupunkiympäristössä, ei autolle koe välttämättä tarvetta. Toisaalta ajokortin hankkiminen ei ole myöskään ilmaista puuhaa, Tapio sanoo.

Yksityisautoilu on kasvanut monta kymmentä vuotta, mutta Tapio huomauttaa, että vuodesta 2005 lähtien kasvu on hidastunut. Kymmenen viime vuoden aikana liikennevälineiden sekakäyttö on puolestaan kasvanut. Etenkin suurissa kaupungeissa panostukset joukkoliikenteen parantamiseen, kävelyliikenteen väyliin sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen ovat alkaneet tuottaa tulosta.

Suomessa kaupungistuminen on jatkunut vielä viime vuosikymmeninäkin, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tehty joukkoliikennettä suosivaa yhdyskuntarakennetta. Tapio lisää, että liikkumiseen on liitoksissa elämäntapojen muutos.

– Mobiililaitteet ovat aiheuttaneet sen, että joukkoliikenne tuntuukin fiksulta valinnalta, kun matkan aikana ehtii samalla tehdä jotakin. Matkanteko ei ole vain odottelua, että päästään perille. Ollaan yhteydessä ystäviin, luetaan uutisia tai päivitetään somea, Tapio kuvailee.

– Nämä ovat varmasti sellaisia isoja kysymyksiä, jotka ovat katkaisseet 1960-luvulta jonnekin 1990-luvulle jatkuneen joukkoliikenteen syöksykierteen. On hyvä huomata, että liikennejärjestelmän muuttaminen ei ole helppo asia. Puhutaan ainakin parinkymmenen vuoden projektista.

Kulkumuodon on oltava kätevä ja edullinen

Mikä lopulta määrittelee sen, minkä kulkuneuvon jatkossa valitsemme? Tapio tiivistää, että vaihtoehdoista ihminen valitsee sellaisen, joka on kätevä, yksinkertainen, hauska tai halpa.

Hanna Angelvuon kulkuvälineen valintaan vaikuttaa hinnan lisäksi helppous. Kaupungin keskustassa määränpäähän pääseminen on julkisilla usein helpompaa kuin autolla. Ei tarvitse etsiä ruuhka-aikaan parkkipaikkaa tai maksaa parkkimaksuja. Angelvuolla ja hänen puolisollaan on toisinaan lainassa puolison vanhempien auto. Sitä he käyttävät, jos on tarve päästä jonnekin kauemmas, kuten mökille.

– Käyn usein uimassa Stadikalla, eikä sinne kannata mennä autolla. Matkaan menee kauemmin aikaa, kun joutuu etsimään parkkipaikkaa, ja pahimmillaan auton joutuisi jättämään kauas ja kävelemään, Angelvuo sanoo.

Etenkin kesäisin Angelvuo pyöräilee. Raikkaassa ulkoilmassa saa samalla liikuntaa. Vaikka hänellä on omakin pyörä, on kaupunkipyörä toisinaan sitä kätevämpi valinta. Esimerkiksi illanviettoon voi polkaista kaupunkipyörällä, kun tietää tulevansa myöhemmin kotiin julkisilla tai taksilla.

Automatisoituja robottitakseja vai joustavia matkaketjuja?

Odotukset liikenteen tulevaisuudesta ovat Tapion mukaan muuttuneet kaksijakoisiksi. Yhtäältä keskustellaan siitä, miten henkilöautoista saataisiin nykyistä ympäristöystävällisempiä ja henkilöliikennettä tehokkaammaksi digitalisaation keinoin. Toisaalta keskustellaan kulkutapojen muuttumisesta ja autoriippuvuuden vähentämisestä.

Tulevaisuudenkuvia hahmottuu Tapion mukaan neljä: automatisoidut robottitaksit, useiden liikennemuotojen yhdistely ja joustavat matkaketjut, perinteisen yksityisautoilun ympäristöystävällistäminen ja tehostaminen sekä kulkutapajakauman siirtyminen kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.

– Nämä eivät tietenkään ole täysin erillisiä kehityskulkuja, vaikka näyttäytyvätkin neljänä eri strategiana. Luultavasti todellisuus on jokin sekoitus näistä, Tapio arvioi.

Jos muutama vuosi sitten puhuttiin paljon robottiautoista ja liikenteen automatisaatiosta, nyt niiden rinnalle on noussut myös jakamistalous sekä joustavat ja eri kulkutapoja yhdistävät liikennejärjestelmät.

– Puhutaan siitä, ettei autoa tarvitse omistaa, huoltaa ja käyttää katsastuksessa, vaan se otetaan käyttöön silloin, kun on tarve. Joukkoliikenne on jo itsessään yhteiskäyttöä, samoin taksit ja kaupunkipyörät. Jos katsoo numeroita, tämä ei ole vielä hirvittävän iso trendi. Kaupunkipyörät ovat tästä ehkäpä selkein osoitus, Tapio sanoo.

Angelvuolla ja hänen miehellään auton omistaminen alkoi pyöriä ajatuksissa sen jälkeen, kun he saivat lapsen. Vaikka ajokortin hankkimista nykyään lykätään, myös Tapio tunnistaa, että pidemmällä aikuisuudessa elämäntilanne saattaa tehdä sekä kortin että oman auton hankkimisen aiempaa houkuttelevammaksi. Lykkääminen kuitenkin vähentää ajokortillisen väestön määrää kullakin hetkellä, mikä puolestaan vähentää yksityisautoilun määrää ja päästöjä.

Toisaalta Angelvuo ja puoliso ovat pohtineet myös vaihtoehtoja: tavarapyörä mahdollistaisi ulkoilun ja liikunnan perheen kesken, ja kyytiin saisi lapsen lisäksi kauppareissun ostokset. Aika näyttää, minkälainen kulkuvälineiden yhdistelmä pientä perhettä liikuttaa.

Share