Taskussamme on kartta, reittiopas ja taksikeskus, joka optimoi reitin ja kulkuvälineet puolestamme. Se kertoo, mikä on nopein tapa päästä perille, mikä liikenneväline tai yhdistelmä kannattaa valita ja kauanko matkaa on jäljellä. Älypuhelin on päivittäisen liikkumisemme keskiössä kuin huomaamatta.

Liikennesuunnittelun näkökulmasta mobiililaite on tiedonlähde, Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo. Se ohjaa kaupunkilaisia käyttämään liikennejärjestelmää, mitä kutsutaan myös kysynnän ohjaamiseksi.

Toisaalta mitä enemmän mobiililaitteista ja sovelluksista saadaan tietoa käyttäjien liikkeistä ja käyttötavoista, sitä paremmin liikennesuunnittelulla voidaan vastata kysyntään.

– Molempia tarvitaan. Tieto on keskiössä, kun mietimme, miten voimme ohjata liikennejärjestelmän käyttöä ja kehittää sitä palvelemaan kaupunkilaisia ja kaupungissa toimivia. Tuotamme tietoa, jotta käyttäjät voivat valita parhaan tavan kulkea. Liikkumistieto tulee tietysti kerätä niin, että ihmisten yksityisyyden suoja on turvattu, Putkonen sanoo.

Helsingissä liikennesuunnittelua ohjaavat kasvavan kaupungin tarpeet, teknologian tuomat mahdollisuudet, hiilineutraaliustavoite sekä kaupunkipäättäjien ja talouden asettamat reunaehdot.

Älypuhelin optimoi liikkumista puolestamme

Niko Herlinin mielestä mobiililaitteen kätevyys piilee esimerkiksi siinä, miten laite tunnistaa ihmisen sijainnin ja lähiseudun palvelut. Herlin on Great Minds -yrityksen yritysjohdon konsultti ja futuristi, joka auttaa yrityksiä vaikuttamaan tulevaisuuteensa tulevaisuudentutkimuksen menetelmin.

– Vielä älypuhelin ei tiedä intuitiivisesti, minne haluan mennä. Sen voi ajatella olevan älykäs, sillä se yhdistää muut asiat saumattomasti. Se optimoi sopivan tavan liikkua ja reitin hinnan, ajan tai vaikkapa elämyksellisyyden mukaan, Herlin sanoo.

Laite ja sen välittämä tieto eivät riitä ilman toimivaa infrastruktuuria. Putkonen ottaa esimerkiksi ajatuksen autoriippumattomasta yhteiskunnasta. Käytännössä kodin lähellä olevassa pysäköintihallissa voisi säilyttää autoaan, mutta vierestä kulkisivat myös joukkoliikenne ja pyörätiet. Lähikauppa ja koulu olisivat kävelymatkan päässä.

– Kun vaihtoehtoja on ja tarjoamme tietoa siitä, missä lähikauppa sijaitsee, mihin aikaan pyörätie on putsattu lumesta, missä on lähin autovuokraamo ja paljonko vuokraus maksaa, autamme ihmisiä valitsemaan, Putkonen sanoo.

Tällä hetkellä älypuhelin ja sen sisältämät sovellukset ovat tapa tehdä tiedonhausta yksilölle helppoa. Herlin kuitenkin uskoo, että älypuhelimet ovat vain vaihe eikä keskustelua kannata rajata mobiilin.

– En näe, että se on tässä pääroolissa. On järjestelmä, joka mahdollistaa räätälöimisen ja tarjoaa sen, mitä haluan ja tarvitsen. Juuri nyt järjestelmä sattuu vain toteutumaan mobiililaitteen muodossa. Tulevaisuudessa se voi olla jotain muuta, Herlin selventää.

Liikkuminen palveluna on olennainen osa tulevaisuutta

Kun liikkumista tarkastellaan palveluna, älypuhelin mahdollistaa palvelun käyttäjälähtöisen ja yksilöllisen suunnittelun, Herlin sanoo. Liikkumiseen palveluna on tulevaisuudessa suuri potentiaali, kunhan palvelutaso on riittävän korkea ja ajatustapamme tarkentuu.

– Luulemme, että haluamme omistaa auton, mutta oikeastaan sekoitamme omistus- ja käyttöarvon. Haluamme liikkua valitsemallamme kulkuneuvolla haluamaamme aikaan ja luulemme, että tämä toteutuu omistamalla. Jos liikkuminen palveluna saadaan toimimaan saumattomasti, saamme sillä lopulta paljon enemmän.

Myös Putkonen uskoo, että liikkuminen palveluna on olennainen osa tulevaisuuden liikkumista. Julkishallinnon rooli on olla mahdollistaja, joka yhdistää eri osapuolten tuottamaa dataa kaikkien hyödynnettäväksi.

– Datan tuomaa murrosta ei pystytä tekemään julkishallintovetoisesti, vaan markkinaehtoisesti. Meidän on silti pidettävä huolta siitä, ettei vain markkinaehtoisilla liikkumispalveluilla ratkaista kaupungin kasvavan massan kuljettamista.

Mahdollisuus piilee ajoradan ja jalkakäytävän välissä

Putkosen mielestä lähitulevaisuuden liikennesuunnittelussa on yksi erityisen tärkeä kohde, joka liittyy mobiilisovellusten ja datan hyödyntämiseen. Hän kiinnittäisi huomiota siihen, miten kaupunki voisi tehokkaasti käyttää tilan, joka jää ajoradan ja jalkakäytävän reunakiven väliin.

– Auto- ja bussikaistat, ratikkakiskot, jalkakäytävät ja pyörätiet tarvitaan varmasti edelleen. Mutta mitä tapahtuu jalkakäytävän reunalla? Perinteisesti se on ollut pysäköintitilaa, mutta entä jos se vapautettaisiin jakelutilaksi verkkokaupan tavarankuljetuksille tai saattoliikennetilaksi liikkumispalveluille?

Herlinin tulevaisuudenkuvissa siintävät kävelykaupungit, autottomat keskusta-alueet ja vapautuva tila palveluille ja vehreydelle. Jos tulevaisuudessa saavutetaan saumaton julkisten kulkuvälineiden ja autojen verkosto, keskustat voivat näyttää todella erilaisilta kuin nyt. Muutos tapahtuu kuitenkin asteittain.

Myös Putkonen huomauttaa, että ihmisten käyttäytyminen muuttuu hitaasti. Helsinkiläisten liikkumistottumuksia on tutkittu kymmenen vuoden ajan, eikä kulkumuotojakaumassa ole juuri tapahtunut muutosta.

 – Jokapäiväinen liikkuminen on jossain meidän selkäytimessämme, ja sen haastaminen sekä uusien ideoiden, vaihtoehtojen ja oivallusten tuominen esiin on todella tärkeää. 

 

Share